Joutsenia muuttomatkalla etelään

 JOUTSENET

Joutsen

Joutsenet (Cygnus) ovat hanhien alaheimon (Anserinae) suku, johon kuuluu 6 nykyistä lajia. Joutsenet ovat vesilintuja, joilla on pitkä kaula ja yleensä valkoinen höyhenpeite.

Joutsenet voivat pitkän kaulansa ansioista syödä ruokaa kohtalaisen syvältä. Ne ovat raskaita lintuja, joten niiden lentoonlähtö on työlästä.

Joutsenet solmivat elinikäisen parisuhteen kumppaninsa kanssa.^[1] Joutsen pariutuu 3–5 vuoden iässä. Tätä myöhemmin pariutuvat joutsenet pariutuvat yleensä keskenään tai jo parinsa menettäneen yksilön kanssa. ^lähde?

Mustajoutsenen alalaji uudenseelanninjoutsen (Cygnus atratus sumnerensis) on kuollut sukupuuttoon. Sitä on pidetty aikaisemmin omana lajinaan. WIKIPEDIA

• Mustajoutsen (Cygnus atratus)
• Trumpettijoutsen (Cygnus buccinator)
• Pikkujoutsen (Cygnus columbianus)
• Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
• Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus)
• Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)  WIKIPEDIA

Viikonloppu Einon Pirtti Orivedellä

Shamaaniseura ry vietti viime viikonloppuna pe-su 30-vuotis juhlaa Orivedellä Einonpirtilllä, Tapahtuma toteutettiin talkoovoimin. Olen ollut Suomen Shamaaniseura ry:n jäsenenä muutaman vuoden, ja kun näin ilmoituksen Shamaaniseuran 30-vuotisjuhlasta ilmoittauduin mukaan. Viikonlopun juhlaleiri pidettiin ennen joutsenien muuttoa.

Luonnon kukkakimppu Juhlanavetan juhlapöydässä.

Einon Pirtin rakennuksia, Juhlanavetta

Einon Pirtin rakennuksia

Einon Pirtin rakennuksia

Suunnittelin matkan Porvoosta Orivedelle junalla.  Mieheni oli viime viikonloppuna mukana oman järjestönsä viikonloppuleirillä Ylöjärvellä, nyt oli minun vuoroni.

Pääsin mukavasti autolla matkaan Vantaalta Tikkurilan asemalta, sieltä junalla Tampereelle jossa oli junanvaihto Pieksämäen junaan josta jäisin pois Oriveden asemalla. Orivedellä olisi nouto henkilöautolla Einonpirtille. Kaikki sujui hyvin Tampereelle asti, mutta Tampereen rautatieasemalla oli muutoksia raiteissa, junat pysähtyivät ja lähtivät eri raiteelta kuin aikataulussa. Ostin lipun Omnia-sovelluksen kautta, vaihtoaikaa oli 7 minuuttia eli piti mennä ensin alakautta toiselle raiteelle ja sieltä junaan. En heti löytänyt oikeaa raidetta ja jäin jatkojunasta. Ei siinä mitään, ajattelin ja kysyin neuvoa VR:n henkilökunnalta. He ohjasivat minut lipunmyyntiin asemasalin pääoven vasemmassa reunassa. Hyväntahtoinen lipunmyynti laittoi korvaavan lipun  seuraavaan junaan, tosin jouduin odottamaan tunnin mutta kerkisin hyvin käydä kahvilla.

Oriveden asemalla jo minua odoteltiin ja pääsin hyvin perille Eräjärvelle Längelmäveden rannnalle. Einopirtti on vanha maalaaistalo joka on muutettu tapahtuma- ja kokoustaloksi. Pihapiirissä on useita rakennuksia. Sain petipaikan yläkerrassa viiden naisen yhteissalissa. Kaksi yötä, se nyt menee, ajattelin, näin. Eli makuutila koostui kahdesta peräkkäin olevasta huoneesta joissa mahtuu nukkumaan viisi henkilöä, mutta yöpyjiä oli neljä. Kaikkiaan osallistujia oli kolmisenkymmentä, kaiken ikäisiä taaperosta vaariin.

Einonpirtin puutarhassa kasvaa latvastaan pakkasenpurema lehmus.

Ruokailut ja viikonlopputapahtuman ohjelmat toteutettiin Juhlanavetassa jonka kiviset seinät ja paksut kattohirret loivat tunnelmia. Juhlasalin lisäksi Juhlanavetassa oli myös takkahuone ja keittiö.

Kahden ensimmäisen pävän tapahtumia rajoitti sää, vesisade. Kun sade laantui lauantaina, kävimme kävelyllä "pyhiinvellus kävelyllä" läheisellä luotopolulla n. viiden kilometrin päässä tapahtumapaikalla.

Orapihlajan marjoja.

Lauantai-iltana meille oli valmistettu juhlapäivällinen, saimme myös hyvää taytekakkua. Illalla saimme nauttia nuotiosta saunarannassa. Iloisesti kipinöivä nuotio lämmitti ja valaisi juhlijoiden mieltä. 

Näimme luonnon keskellä paljon lintuja, suuri lauma kurkia, oli naakkoja ja myös hanhia sekä muutamia joutsenia muitten muuttolintujen kerääntymislaumojen mukana. 

Palatessa saimme mukaan hyvän mielen.

On syksy.

Illalla purin matkalaukun ja taas maanantaiaamuna pakkaan mieheni kanssa matkavarusteet seuraavalle reissulle.

Ohjelmat sujuivat suunnitellusti.