Juhannuksen jälkeen mietteitä ja keskiaikaa

Kesä, aurinko, lintujen viserrys ja ensimmäinen kantarelli. Juhannuskokko monen vuoden jälkeen ja Turun Keskiaikafestarit, yöpyminen Bore-laivahostellissa.

Mökkiniemellä kasvaa oravanmarjoja, oravanmarjakukkia.


Juhannuskokko oli polttavan kuuma, sen lähelle ei voinut mennä ettei kärvenny tai vaatteisiin pala reikiä kipinöistä. Kokolle oli laitettu valmiiksi kahden metrin mittaisia makkaranpaistokeppejä. Kokolle oli kerääntynyt iso määrä väkeä: mieheni sukulaisia ja minä. Meillä oli mukana eväänä omat makkarat ja juomaa. Paistoimme makkarat kaksihaaraisen kepin piikeissä, toinen makkara putosi kokon reunan tuhkaan ja mieheni onki sen sieltä. Otin pudonneen makkaran itselleni ja pyyhkin siitä tuhkan ja söin. Huomattiin että muu väki oli jähmettynyt paikoilleen tuijottamaan  minua kuinka söin sitä pudonnutta makkaraa, ja mieheni sanoi että nyt mennään, lähdetään ja niin palasimme mieheni mökille joka oli jotain parin kilometrin  päässä lahden toisella puolella. 

Aamusumua Kutujärvellä.

Meillä oli kissa mukana mökillä, se ei oikein pidä autoilusta mutta viihtyy mökillä, joka on  sen mielestä kissan paratiisi. Olimme mökillä perjantaista maanantaihin, maanantaiaamuna palasimme kotiin jossa kaikki oli ennallaan. Siitä on aikaa kun viimeksi olimme juhannuskokolla A:n sukulaisten luona, yli kymmenen vuotta. Kokolla tapasimme Mieheni isän serkun ja hänen jälkikasvuaan ja nuorisoa jota he olivat keränneet mukaan juhannuskokolle. Vieraita oli Kanadasta asti, olivat tulleet Suomeen sukuloimaan.

Mieheni kesämökki sijaitsee niemekkeellä natura-alueella Kutujärven rannalla. Niemekkeellä on kaksi isoa muurahaispesää. Toinen isompi kauempana ja pienempi lähellä mökkiä puuvajan lähellä. Huomasin että keot olivat muuttaneet muotoaan joka hakee pyramidin muotoa. Muurahaisilla on uusi kuningatar joka on ohjaillut uudet sävelet työläisilleen. Muurahaiset asuvat sulassa sovussa mökkilllä käyvien ihmisten kanssa. On tehty niiden kanssa sopimus että ihmiset antavat muurahaisten olla rauhassa ja muurahaiset eivät tule ihmisten asumukseen ja sopimus on pitänyt. 

Isompi muurahaiskeko tavoittelee pyramidin muotoa, se on ihmistä korkeampi rakennelma.

Viime viikonloppuna ajelimme Turkuun, Keskiaikafestivaaleille. Oli pilvinen ja sateinen sää, välillä paistoi aurinko. Keskiaikatapahtuma oli jotenkin vaisumpi kuin ennen, olisiko ankealla säällä ollut osuutta asiaan. Tapahtumatorilla oli väkeä, perjantaina oli väljempää, lauantaina alkoi olla ruuhkaista. Ohjelmaa oli tarjolla kuin ennenkin, tällä kertaa olin vain mieheni kanssa, usein meillä on ollut mieheni poika mukana.

Suomen Joutsen-purjelaiva oli laiturissa Bore-laivan lähellä.

Majoituimme yöksi Bore-laivahostelliin. Näin saimme viettää myös illan Turussa. Laiva sijaitsee museoalueella Aura-joen suiston päädyssä, se on aika iso alus. Huoneita oli kolmessa kerroksessa, on myös sauna ja aamiainen samaan hintaan, aika edullisesti. Hytti jonne majoituimme oli aika vaatimaton, vuoteet ja oma WC suihkulla. 

Lauantaina kävimme ensin lähellä majoituspaikkaamme olevassa merimuseossa, jossa oli kaikenlaisia kokoelmia veneilyyn liittyviä asioita ja tavaroita kuten kokoelma veneitten perämoottoreita kautta aikojen ym. Se oli mielenkiintoista. Lisää mielenkiintoista asiaa odotteli keskiaikatorilla ja söimme lounaan ruokatorilla lautasina oli lastunpaloja. Jälkiruokaa miettiessäni Mieheni valitsi sahtia ja meni sahtiaitaukseen juomaan makeaa olutjuomaa. Minä löysin Teinitorilta kivan kahvilan josta näki stagelle jossa oli tanssiesityksiä. 

Illalla sen jälkeen kun olimme majoittuneet palasimme takaisin tapahtumatorille ja sieltä illanviettopaikkaan. Turun Tuomiokirkon edustalla oli tuttuun tapaan useita kojuja joista sai ostaa pikkupurtavaa ja juomia. Sieltä siirryimme ravintolaan jossa oli luvassa keskiaikamusiikkia. Söimme siellä keskiaikaisen valjun pitsan ja maistelimme Aperol-juomia. Samaan pöytään istuutui kaveruspari ja juttua riitti heidänkin kanssa. Mieheni ei innostunut keskiaikalurituksista jotka oli hänen mielestään kaikki samanlaisia ja kävelimme kohti Bore-laivaa. Näimme Aura-joen toisella puolella ravintolalaivan josta kuului iloisia ääniä. Toispuole jokkee vei Före-lautta, se oli ilmainen kulkupeli ja ajelimme sillä Förellä joen ylitse ja kävimme siellä ravintola-laivassa yömyssyillä, siellä oli hauskaa. Kerkisimme vielä viimeiseen Föreen ja palasimme sillä Bore-laivan luo. 

Före-lautta jolla pääsee toispuol jokkee.

Boren pyöreän hytti-ikkunan sai kiinni, ja vuoteet oli mukavat, nukuin siellä hyvin. Aamulla söimme laiva-aamiaisen joka oli reilu. Aamusauna oli myös tarjolla mutta tyydyimme suihkuun hytissä. 

Lauantaiaamuna oli vuorossa suunnitelmien mukaan Turun linna, jossa mieheni ei ollut ikinä käynyt, minä muistan käyneeni siellä joskus kansakoulun luokkaretkellä, siitä on aikaa. Linnassa oli paljon nähtävää, linnan eri aikakausien muistot oli tuotu esiin erillisillä näyttelyillä, saleja riitti ja riitti, pari viimeistä näyttelysalia maistuivat jo pakkopullalta, ja jalkani olivat melkein halvaantuneet. Viime syksynä nilkka meni toisesta jalasta poikki ja sen jälkeen jalat ei ole olleet entisenlaiset ja väsyn helposti kaikesta kuntoilusta ja harjoittelusta huolimatta. Meillä on museokortit ja Turun taidemuseo oli sopivasti siinä lähettyvillä ja teimme sinne pikavisiitin.

Taulu Turun linnassa.

Lauantaina tapahtumatorilla oli tungosta, kaupungin kasvattina pidän tungoksesta, tuntuu hienolta kun voi kokea olevansa osa suurempaa kokonaisuutta tasavertaisena osallistujana. Ostin pienen raastinraudan ja Taponera inkiväärivoidetta kipeään jalkaani. Söimme lounaan taas ruokatorilta, eri ruokaa kuin edellisenä päivänä. Mieheni meni taas sahtibaariin ja minä kävin tuomiokirkon edusta baarissa lasillisella viiniä. Kadotin mieheni, luulin jos en löydä häntä niin joudun menemään junalla kotiin Porvooseen, mutta ei tarvinnut, hän ilmaantui vierelleni kun menin takaisin ruokatorin luo.
Teinitorilla.

Kävimme vielä yhdessä kahvilla Teini-torilla ja sitten palasimme autolle ja ajelimme takaisin kotiin yhden pysähdyksen taktiikalla, se pysähdys oli sisustustavaratalo Kasvihuoneilmiö Nummella. Kiertelimme tavarataloa, tällä kertaa oli halpa ostoskierros. Kuitenkin jäimme kahville ja söimme valtavan sokerisen munkkirinkilän puoliksi.

Oli ihanaa tulla kotiin ja kissa oli mielissään kun palasimme. Liljat kukkivat pihassa ja on hyvin vihreää, vihreää.... Kesä.

Kotipihan Päiväliljoja.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Painajainen Teneriffan eteläisellä lentokentällä 11.2.-13.2.25

Kreikassa Syysmatkalla 2024, Rhodos kerran elämässä

Viiniä ja muuta kivaa, auringonpaistetta heinäkuun ekalla viikolla.