Viiniä ja muuta kivaa, auringonpaistetta heinäkuun ekalla viikolla.
Aurinko paistoi tänään lämpimästi, lueskelin uutisia netistä: Ukrainassa soditaan, Trump on järjestänyt että saamme jatkossa kahvia halvemmalla, Ranskan presidentillä on häntä 25 v.vanhempi vaimo johon hän rakastui 15 vuotiaana. Siinä kaikki mitä jäi mieleen. Nostin pihaan harsoteltan jossa voi ottaa aurinkoa, meillä on niin paljon hyönteisiä että ne syövät elävältä ellei jollain tavalla suojaudu. Olen joutunut syömään antibioottikuurinkin kun sain viime kesänä ikävän puutiaisen piston. Auringonpaiste oli niin kuuman polttavaa, että piti siirtyä terassimarkiisin varjoon.
Illalla alkoi ukkostaa ja satoi vettä, on kuitenkin lämmin.
 |
| Porvoon Viinijuhlat 2025 |
Viikonlopulla osallistuin "Porvoon Viinijuhlat" kolmatta kertaa. Ensimmäisenä vuonna ostin tavallisen lipun, tönimiseen kyllästyneenä hankin VIP-lipun ja samoin tänä vuonna. Tapahtuma on kehittynyt vuosi vuodelta osallistujalle mukavammaksi. Viime vuonna sain maistella VIP-päivällistä, mutta en oikein ollut tyytyväinen, tämän vuoden lippuun ei kuulunut ruokailua, mutta tapahtumatorin ruokapalvelut olivat käytettävänä.
Olemme mieheni kanssa jo vakiintunut pari, ja meillä on osa asioista yhteisiä ja osa omia. Näin A: meni olusille Porvoon jokirantaan sillävälin kun olin bilettämässä Kokonniemen tapahtumapuistossa.
Ostin lipun etukäteen netistä, "early bird" -lippu on vähän edullisempi. Valitsin VIP-lipun koska Alueellä on väljempää ja on turvallisuusvalvonta, WC:t ja istumapaikkoja. Täksi vuodeksi oli onnistuneesti saatu alueelle pöytiä ja penkkejä joilla oli hyvä syödä ja nauttia juomia.
Oli myös "viheralue" nojatuoleineen ja näkyvyys stagelle oli parempi kuin ennen. Myös oli varuiksi niin kuin aina myös ensiapupiste.
Mahtava viikonloppuohjelma on viettää festareilla kesäpäivää, kun tapahtuma on kävelymatkan päässä kotoa. Sää suosi vaikka se ei alkuun siltä näyttänyt, seurasin tarkkaan säätiedotuksia ja tiesin että jos sataa niin VIP-lippuun kuului myös teltta jonne voi mennä suojaan sateen sattuessa.
Perjantaina vaikutti siltä että olisi tulossa kylmä sateinen ilta ja varauduin pukeutumalla pitkähihaiseen pitkään samettileninkiin ja sellaiset mustat nilkkurit kuin SannaMarinillakin on festarivalokuvissa ollut, laitoin vielä legginsit alle ja otin mukaan takin. Kävelin mieheni A.n kanssa ensin kaupungille ja aurinko alkoi paistaa ja ilma lämpenihiostavan kuumaksi kuin olisi heitetty löylyä. A. lähti omille teilleen ja jatkoin matkaa, kävelin Porvoon Taidetehtaan kautta jossa riisuin ylimääräiset vaatteet päältäni. Ne oli helppo jättää tapahtuma-alueen narikkaan. Sain ensin lippukojusta vääränlaisen lipun kun aurinko paistoi niin kirkkaasti että puhelimen nettilipusta saanut selkoa, vaikka se luettiin QR-koodista. Sain kuitenkin lipun vaihdettua koska minulla oli dokumentti puhelimessa, harmitti vähän turhaan maksettu narikkamaksu, se nyt meni lapsettomuuden tiliin. Kun ei ole saanut omia lapsia niin siitä joutuu aina maksamaan, ei ollut ensimmäinen kerta. Tarjouduin alueen portilla maksamaan yhden nuorison tapahtumaan sisälle, mutta ei kukaan halunnut. Lounasaika oli jo mennyt ohi, en syönyt vielä mitään. Hain grillistä klubiburgerin, se oli hyvää ja viinikojusta lasillisen Riesling-valkoviiniä, se oli mielettömän hyvää. Sitä samaa viiniä sai myös VIP-alueen baarista.
Ohjelmatarjonta oli mitä mainioin, estraaditaiteilijoita joita yleensä näkee vain televisiossa, jos sielläkään. Perjantaina oli esiintymässä Drömhus, AnnaEriksson, Dingo, JuhaTapio ja Behm, he oli kaikki tuttuja monen vuoden ajalta. Kaikki esitykset sujuivat katsojan mielestä loistavasti ja kaikilla oli kivaa. Viihdyin niin että viihdyin loppuun asti ja sitten kävelin yöllä kotiin.
Joku tumma pitkä komea mies kävi kertomassa minulle että olisin ollut muutumassa Paulaksi niin kuin hänen kaikki vaimonsa ovat aina muuttuneet ja lähteneet. Todella outoo. Lauantaina heräsin aikaisin kun joku aamulla soitteli jotain asiaa. Yritin nukkua vielä edellisillasta väsyneenä mutta se jäi torkkumiseksi ja en meinannut jaksaa nousta ylös sängystä, kun piti lähteä uudelleen bilettämään. Mieheni A: keksi että käydään yhdessä syömässä kun minulla nyt ei ollut ruokaa siellä viinijuhlissa. Puin päälle tumman vihreän olkaimettoman Halara-mekon, se pysyy hyvin päällä kun laittaa alle olkaimettomat rintaliivit. Viinijuhlille osallistujille huudeltiin että laita diadeemi/tiara päähän. Muistin että minulla on shamaanijuhliin hankittu kvartsikide-tiara ja kampasin sen hiusten lomaan ja laitoin myös rajaukset simämeikkiin. Jalkoihin laitoin eilisillan nilkkureitten sijaan legioonalaissandaalit mustat. Kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa OishiSushissa jossa on sushi-baari, yritin syödä kohtuullisesti. Aurinko paistoi kuumasti ja hikoilin niin että aamulla laittamani hiukset menivat suortuville, mutta meikki pysyi. Ensimmäinen esiintyjä meni siten ohi se Modern Talking Reloaded. Tapahtumassa oli myös viinitasting, siellä avattiin pullo kerrallaan kalliimpia parempia viinejä ja kuohareita, joista sai ostaa maistiaistilkkasia jos halusi. Ensimmäisen ohimenneen esityksen jälkeen saimme nähdä Pariisin Kevät, Pandora, Olavi UUsivirta, Sanni ja Abreau. Katselin ympärilleni ja ihailin kauniisti pukeutuneita ihmisiä tapahtumassa. Aika monilla oli päässään kukkaseppele. Muistin nähneeni että mieheni ensimmäisellä vaimolla Paulalla oli sellainen kukkaseppele päässään vihkikuvassa. Joku huusi nälvien minulle että tuliko sinusta Paula? Vastasin että EI, ei tullut. Huomattiin kyllä että minulla ei ollut päässäni kukkadiadeemi vaan kvartsikide tiara voimaannuttamassa. Niin että pysyin jälleen taas omana itsenäni ihmeellisista Askola-ohjailuista huolimatta.
Väki rauhoittui kun bändit tulivat stagelle ja esittivät biisejään. Viimeisenä esiintyvällä Behmillä oli paras lavashow, oli tanssijoita, valoja ym. efektejä. Sain kavereita joiden kanssa tanssin ja joku mies astui jalalleni, se vähän turposi jälkeenpäin. Lohdutuksena uudet kaverini antoivat minulle lonkerojuomia ja yksi riitti kotiinkin.
Tapahtuman purku aika vie aikansa. Jälkipuheita oli oudosti, jotain henkilökohtaisia terveisiä huudeltiin, joku muisteli vanhaa "Suomi Juoksee" viikkoa, sitten ihmeteltiin mekkoa joka oli päälläni lauantaina. Mekkoani kehuttiin tapahtumassa. Se on merkkiä Halara ja olen sen itse ostanut nettikaupasta, en ollut sitä vielä pitänyt kertaakaan.Se oli hyvä päällä. Semmoista. Palasin kotiin taksilla, etten jäänyt jalkoihin, olin niin väsynyt. Hyvä että tuli käytyä.
 |
| Porvoon Viinijuhlat 2025 |
Perjantaina vaikutti siltä että olisi tulossa kylmä sateinen ilta ja varauduin pukeutumalla pitkähihaiseen pitkään samettileninkiin ja sellaiset mustat nilkkurit kuin SannaMarinillakin on festarivalokuvissa ollut, laitoin vielä legginsit alle ja otin mukaan takin. Kävelin mieheni A.n kanssa ensin kaupungille ja aurinko alkoi paistaa ja ilma lämpenihiostavan kuumaksi kuin olisi heitetty löylyä. A. lähti omille teilleen ja jatkoin matkaa, kävelin Porvoon Taidetehtaan kautta jossa riisuin ylimääräiset vaatteet päältäni. Ne oli helppo jättää tapahtuma-alueen narikkaan. Sain ensin lippukojusta vääränlaisen lipun kun aurinko paistoi niin kirkkaasti että puhelimen nettilipusta saanut selkoa, vaikka se luettiin QR-koodista. Sain kuitenkin lipun vaihdettua koska minulla oli dokumentti puhelimessa, harmitti vähän turhaan maksettu narikkamaksu, se nyt meni lapsettomuuden tiliin. Kun ei ole saanut omia lapsia niin siitä joutuu aina maksamaan, ei ollut ensimmäinen kerta. Tarjouduin alueen portilla maksamaan yhden nuorison tapahtumaan sisälle, mutta ei kukaan halunnut. Lounasaika oli jo mennyt ohi, en syönyt vielä mitään. Hain grillistä klubiburgerin, se oli hyvää ja viinikojusta lasillisen Riesling-valkoviiniä, se oli mielettömän hyvää. Sitä samaa viiniä sai myös VIP-alueen baarista.
 |
Ohjelmatarjonta oli mitä mainioin, estraaditaiteilijoita joita yleensä näkee vain televisiossa, jos sielläkään. Perjantaina oli esiintymässä Drömhus, AnnaEriksson, Dingo, JuhaTapio ja Behm, he oli kaikki tuttuja monen vuoden ajalta. Kaikki esitykset sujuivat katsojan mielestä loistavasti ja kaikilla oli kivaa. Viihdyin niin että viihdyin loppuun asti ja sitten kävelin yöllä kotiin.
Joku tumma pitkä komea mies kävi kertomassa minulle että olisin ollut muutumassa Paulaksi niin kuin hänen kaikki vaimonsa ovat aina muuttuneet ja lähteneet. Todella outoo. Lauantaina heräsin aikaisin kun joku aamulla soitteli jotain asiaa. Yritin nukkua vielä edellisillasta väsyneenä mutta se jäi torkkumiseksi ja en meinannut jaksaa nousta ylös sängystä, kun piti lähteä uudelleen bilettämään. Mieheni A: keksi että käydään yhdessä syömässä kun minulla nyt ei ollut ruokaa siellä viinijuhlissa. Puin päälle tumman vihreän olkaimettoman Halara-mekon, se pysyy hyvin päällä kun laittaa alle olkaimettomat rintaliivit. Viinijuhlille osallistujille huudeltiin että laita diadeemi/tiara päähän. Muistin että minulla on shamaanijuhliin hankittu kvartsikide-tiara ja kampasin sen hiusten lomaan ja laitoin myös rajaukset simämeikkiin. Jalkoihin laitoin eilisillan nilkkureitten sijaan legioonalaissandaalit mustat. Kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa OishiSushissa jossa on sushi-baari, yritin syödä kohtuullisesti. Aurinko paistoi kuumasti ja hikoilin niin että aamulla laittamani hiukset menivat suortuville, mutta meikki pysyi. Ensimmäinen esiintyjä meni siten ohi se Modern Talking Reloaded. Tapahtumassa oli myös viinitasting, siellä avattiin pullo kerrallaan kalliimpia parempia viinejä ja kuohareita, joista sai ostaa maistiaistilkkasia jos halusi. Ensimmäisen ohimenneen esityksen jälkeen saimme nähdä Pariisin Kevät, Pandora, Olavi UUsivirta, Sanni ja Abreau. Katselin ympärilleni ja ihailin kauniisti pukeutuneita ihmisiä tapahtumassa. Aika monilla oli päässään kukkaseppele. Muistin nähneeni että mieheni ensimmäisellä vaimolla Paulalla oli sellainen kukkaseppele päässään vihkikuvassa. Joku huusi nälvien minulle että tuliko sinusta Paula? Vastasin että EI, ei tullut. Huomattiin kyllä että minulla ei ollut päässäni kukkadiadeemi vaan kvartsikide tiara voimaannuttamassa. Niin että pysyin jälleen taas omana itsenäni ihmeellisista Askola-ohjailuista huolimatta.
 |
| Väsynyt kirjoittaja ja kvartsikide tiara. |
Väki rauhoittui kun bändit tulivat stagelle ja esittivät biisejään. Viimeisenä esiintyvällä Behmillä oli paras lavashow, oli tanssijoita, valoja ym. efektejä. Sain kavereita joiden kanssa tanssin ja joku mies astui jalalleni, se vähän turposi jälkeenpäin. Lohdutuksena uudet kaverini antoivat minulle lonkerojuomia ja yksi riitti kotiinkin.
Tapahtuman purku aika vie aikansa. Jälkipuheita oli oudosti, jotain henkilökohtaisia terveisiä huudeltiin, joku muisteli vanhaa "Suomi Juoksee" viikkoa, sitten ihmeteltiin mekkoa joka oli päälläni lauantaina. Mekkoani kehuttiin tapahtumassa. Se on merkkiä Halara ja olen sen itse ostanut nettikaupasta, en ollut sitä vielä pitänyt kertaakaan.Se oli hyvä päällä. Semmoista. Palasin kotiin taksilla, etten jäänyt jalkoihin, olin niin väsynyt. Hyvä että tuli käytyä.
 |
Kommentit
Lähetä kommentti