Kesäkuulumisia, Mikrokosmos makrokosmoksessa, Ikoneita ja kreivillistä kasvisruokaa.

 

Kuvissa Porvoon Triennaale #Porvoon Taidehalli

Aamulla on oudon hiljaista, alkukesällä kuului aina iloinen linnunlaulukonsertti, nyt heinäkuun alussa ovat linnut vaienneet. Tänään satoi vettä ja se on hyväksi luonnolle, pihamaamme nurmikolla on kuivaneita keltaisia länttejä, osittain on vihreää ja rehevääkin. Ruusut kukkivat ja jasmike tuoksuaa ihanasti. Marjat pullistuvat mutta ne kaipaavat vielä sadetta ennen kuin kypsyvät.

 Juhannusaaton vietimme kotona, uusperheemme poika kävi meillä meidän kanssa saunomassa ja grillaamassa. Juhannusaattona ajelimme Mieheni mökille Savonmaalle, maanteillä oli rauhallista ja hiljaista. Osallistuimme tärkeään tapaamiseen maalla, Leppävirralla, mieheni Mummulassa tapahtui, sukukokous sen takia että oli käymässä Amerikanvieraita. Se oli antoisa kokemus tavata mieheni serkuksia perheineen ja myös ne amerikkalaistuneet serkukset. Kaikki sujui kuin elokuvissa kommelluksitta vanhassa farmitalossa. Lapin Kolehmainen -talossa, sää suosi ja olimme puutarhassa. Jokainen kertoili omia kuulumisiaan ja minäkin sain puheenvuoron, kertasin siinä kuinka olen sukuun tullut. 

Maalaismaisemaa

Maalaistalon piharaannus.

Kääriäisen sisarukset, Antero.Herra äärimmäisenä vasemmalla.

Lapin Kolehmaiset.

Palasimme kotiin Porvooseen keskiviikkona ja meille poikkesi Tampereelta siskontyttö Marru joka viihtyi pari yötä ja nukkui yläkerran vierasvuoteella. 

Perjantaina lähdimme taas matkaan tällä kertaa suuntana Forssa Matkus Kreivilän kokoushotelli, jossa oli Suomen Teosofisen seuran kesäkokoontuminen ja vuosikokous. Olen seuran verkostojäsen, mieheni kuuluu Porvoon loosiin. Minut laitettiin kiertämään muutama vuosi sitten Porvoon loosista, koska tapahtui "vaihdos" ja tilalleni oli otettu muita. Jätin silloin johtokuntapaikkani ja pääsin verkostojäseneksi. Nyt minua kiinnosti osallistua kesätapaamiseen, ja Kreivilä kiinnosti myös koska en ole siellä ennen käynyt, olen kylläkin kuullut siitä paljon,

Ajomatkalla poikkesimme Ullan Paakariin kahville ja söimme voileivät kahvin kanssa. Kreivilässä olimme ajoissa, se oli tuttu paikka miehelleni joka on siellä istunut parit kokoukset aikaisemmin. Parkkipaikka oli melkein täynnä kiiltäviksi puhdistettuja autoja. Teosofisen seuran kokoontumisen lisäksi oli myös Ikonimaalauskurssi, joten talo oli saatu täyteen väkeä. Saimme huoneen yläkerrasta, majoitus oli edullinen, hostellitasoa, kylpyhuone oli käytävällä, siisti ja piti olla omat liinavaatteet, Huone oli hyvän kokoinen, siinä oli kaksi vuodetta, kirjoituspöytä ja hyllykkö. Kokoontumistiloja oli erillisissä rakennuksissa ja alakerrassa, jossa sijaitsi myös ruokasali. Kokouspakettiin kuului huoneen lisäksi puolihoito: aamiainen ja lounas. Illalla oli mahdollisuus iltapalaan lisämaksusta. myös saunominen ja uinti oli mahdollinen rantasaunalla jossa myös oli yksi kokoontumistila. Hotelli on hyvin hoidettu ja siisti, huomiota kiinnitti kaunis puutarha jossa kukat kukkivat ja hotellin oma vihannesmaa. Ruoka on kasvisruokaa, ja mielestäni tarjoilu oli onnistunut, ruoka oli hyvää ja riittävää, jälkiruoat makoisia.

Ohjelmaan oli merkitty kaikenlaisia luentoja ja keskustelua sekä iltamusiikkia. Kävin kaikki luennot, saunaan en mennyt. Nukuin aika hyvin muuten mutta laverisänky ei ole kaltaiselleni kurvikkaammalle paras mahdollinen ja ristiselkääni kivisti niin että muutkin sen huomasivat. 

Minulla on aika paljon tuttuja kertynyt vuosien mittaan. Nyt kuitenkin sain heti lahjaksi julkisen herjauksen ja minut esiteltiin jotenkin julkisen pilkanteon kohteeksi. Kokoontumiesen toisella luennolla huudettiin erään järjestöentn suulla, että nimiseni henkilö ei ole "kukaan eikä mikään ja ei mitään". Vastasin siihen, koska minulla on kokemusta entisessä työssäni hoiva ja huolentpio, dementoituneista ja muistakin häiriköistä, vastasin että niin se on, en ole kukaan ja en mitään. Asetuin istumaan kokoontumistilan takaosaan että olen poissa häiriköivän terroristin silmistä, joka ilmeni olevan yksi luennoitsijoista P.S. Mieheni sinnikkäästi pysyi rinnallani ja sen takia jaksoin tapahtuman läpi käydä sen enempää osallistumatta keskusteluun. Ko. mies piti piti "luentoa" ja pajatti tekstiä joka oli täynnä sanskriitin kielisiä ilmaisuja joita muut enttiset hymistelivät ja asiantuntevasti huutelivat keskusteluna ulkoa opettelemiaan kirjallisuussitaatteja. Onhan niille sanskriitin kielisille ilmaisuille olemassa myös suomen ja englanninkiellisiä synonyymejä, siitä he viis välittivät. He oli niin Intiaa että, vaikka Suomessa ollaan.

Eräskin suomalainen nainen joka asuu Intiassa mutta käy joka vuosi Suomessa, kertoi että hänet oli pahoinpidelty Intiassa nuorena syystä että hänellä oli provosoiva ulkomuoto joka pakotti miehiä koko ajan yhdyntään hänen kanssa. Hän itse ajatteli että oli päässyt jonkinlaiseen seksuaalisen vapaamielisyyden paratiisiin ja luuli että se oli tarkoituskin olla "vapaa rakkaus". Hänen peräpäänsä oli tohjottu hakkaamalla nyrkeillä ja oli potkittukin ettei se alapää enää vaatisi miehiä yhdyntään. Sen takia hän joutuu käyttämään tumpuloita housuissa, eli intiimisuojia kun tuli "vapaan rakkauden" tilalle inkotinenssi. 

Tapahtumaan liittyi myös näytteli IKONEISTA. Ikoni eli pyhäinkuva on tärkeä asia monen katolisen kotialttarilla. Ikoneja ovat taiteilijat maalanneet muinaisina vuosina, nykyään ne tehdään kopioimalla vanhojen mestarien töitä tarkkojen sääntöjen mukaan. Minullakin on yksi keskeneräinen ikoni. odottelemassa jos tekisin sen valmiiksi, olen siinä saanut tehtävän. Ostin taidekaupasta materiaaleja valmiiksi ikonin viimeistelyyn, pigmenttejä väriä varten ne hommasin jo opiskeluaikana. Odottelen hyvää tilannetta että jaksaisin maalata ikonin loppuun. Ikonin maalaamiseen vaaditaan henkinen rauha ja paljon rukousta jonka pitää jäädä pyhään kuvaa. 

Pääsin maistelemaan Ikoninäyttelyn avajaisten tarjottavia.

Kotimatkalle pääsimme lähtemään kokoussunnuntaina ajoissa. Tapahtumaan liittyi myös vuosikokous ja oli valittavana kaksi uutta johtokunnan jäsentä erovuoroisten tilalle. Emme jääneet vuosikokoukseen, meidän autokyyti jostain syystä kelpasi myös sille minua julkisesti pilkanneelle järjestöenttiselle P:S. jonka veimme Humppilan rautatieasemalle josta hän jatkoi matkaa junalla. 

Huh huh. lohdutuksena mieheni vei minut kahville erääseen matkan varren kauniiseen turistirysään kuohuvan joen varrelle. Sieltä sai hyviä lohivoileipiä, oli myös mahdollista onkia kaloja lammesta. Ostimme kotiin vietäväksi savustetun lohenpuolikkaan. Se maistui hyvältä sitten kotona leivän päällä.

Pioni

Keltaruusun kerran...

Jasmike tuoksuu ihanasti

Kasvihuone pihamaalla, se on meillä kolmatta vuotta, tehty kennolevyistä. Tuulenpyörteet ja myrskynpuuskaukset ovat taas irrottaneet niitä kennolevyjä ja ne olemme laittaneet jesariteipillä kiinni. Salaatit kasvavat ja tuovat vehreää tuoreutta ruokapäytään. Tuli mieleen vain että: kaikkea kanssa, voi hyvä tavaton. Porvoossa on meneillään PORVOON TRIENNAALE -taidetapahtuma, joka sijaitsee ympäri kaupungin keskustaa ja Taidetehtaalla. Tulkaa käymään kesäkaupunki Porvoossa, Porvoossa kaikkea myydään Porvoon mitalla, että riittää.

Porvoo Triennaale, #Porvoontaidehalli

Porvoo Triennaale , #Porvoontaidehalli