Teneriffalla auringonpaahteessa

Kylmän pakkastalven keskellä kuntoilemassa etelässä, Teneriffan seikkailu ja rikoksen kohteena nettipankissa.


Teneriffalla Los Gigantesissa, kirjoittaja ja siippansa.

 Etelän aurinko kutsui kylmän talven keskeltä lämmittelemään Teneriffan aurinkoon. Mieheni A. lähti myös, mutta viikoksi, sen hän jaksaisi. Kun lähtee omatoimilomalle, kannattaa tehdä matkustusilmoitus Ulkoministeriön sivulle, että jos jotain tapahtuu niin viranomaiset tietävät mistä tavoittaa.

Varasin edulliset lennot Norwegianilta ja loma-asunnon, ensin tarkoitus oli viettää kaksi viikkoa Puerto de la Cruzissa niin että A: on siellä viikon ja minä jäisin vielä toiseksi viikoksi lenkkeilemään ja dieettiä pitämään. Sitten ajoissa varaamani lentolipun päivämäärää muutettiin ja muutin myös loma-asunnon ajankohtaa, mutta samalla menetin kyseisen asunnon, se meni nenäni edestä jollekulle toiselle henkilölle varaussivustolta. 

"No ei hätiä mitiä" -ajattelin ja aloin metsästää uusia loma-asumuksia ja löysin tarjouksen ensin viikoksi Las Gigantes Santiago del Teide -paikkakunnalta edullisen Harbour Club -kaksion parvekkeella meille. A. ei ollut käynyt Gigantesissa ja häntä se kiinnosti, minä olin 10 vuotta sitten samassa Harbour Clubissa viikon. No mitä siitä, lento Tenerriffa Sur- lentojkentälle 15.1.24 meni ongelmitta ja lentokentällä meitä oli vastassa varta vasten tilattu taksikuljetus joka vei meidät yöllä turvallisesti perille asti. Avaimen saimme pienestä lukitusta lokerosta Reseptionin oviseinustalla, ja löysimme aika helposti varaamamme asunnon Resortin eli lomakylän yläpuolisesta osasta lähellä jalankulkutietä lukittavien porttien takaa. 

Näkymä Harbour Clubin apartomentosin terasilta.

Asunto oli hyvän kokoinen, käytännöllisesti varustuksiin kuului kaikki tarpeellinen: asiallinen kylpyhuone, mukava makuuhuone, tupakeittiö olohuone ja parveke josta oli näköala merelle. Resortissa oli clubiravintola, allasbaari ja uima-allas auringonottoterasseineen.

Viihdyimme hyvin. muutaman kerran poikkesimme edulliseen clubibaariin, siellä oli musiikkiohjelmaakin parina iltana viikossa, A: kävi musiikki-illassa ja viihtyi. Tutustuimme alueeseen kävellen ja vietimme aikaa rannalla kävellen ja tutkimme  erilaisia rantoja: hiekkarantaa, luonnonaltaita ym. Osallistuimme Merirosvolaivaristeilylle, johon kuului ruoka ja juomat sekä ajanviettoa Masca-beylllä jossa sai uida ja sukellellakin jos halusi. Näimme lauman delfiinejä poikasineen kun ne tulivat katsomaan ihmisiä laivassa. Ihailimme  maailmanperintö Masca beyn jylhiä maisemia, mahtavia luonnollisia kalliomuodostelmia.



Kirjoittaja Piraattilaivaretkellä.  (Piraatti =nukke)

Iltaisin kävimme rantakaupungissa syömässä, joka päivä eri ravintolassa maistellen paikallisia erikoisuuksia ja turisti-menuita, välillä laitoimme itse tuokaa apartomentosin keittiössä, kuten pussikeittoa, keitettyjä kananmunia ja voileipää. Kerran sain päälleni punaviiniä, kun miestarjoilija vahingossa hipaisi liian läheltä. Sain mieheltäni rahaa uuden mekon ostamiseen, hän meni ostoksilla käymisen ajaksi oluelle läheiseen cervesa-terassibaariin. Lähistöllä oli lukuisia kauppoja ja valitsin vihertävänsävyisen boheemityylisen mekon jossa on olkapäiltä laskeutuva kaula-aukko ja pitkä helma. Myöhemmin pesin käsin harmaan mekon jonka miehustaan viiniä oli kaatunut ja se puhdistui täysin.

Uusi mekko.

 Kävelyretki San Jose -rannalle oli mielenkiintoinen, siltä palasimme Ramblasta Titsa-bussilla takaisin.

Luonnonaltaita Los Gigantesin rannalla Teneriffalla.

Kun viikko oli kulunut vaihdoimme Los Christianosiin 22.1.24, matkustimme sinne Titsa-bussilla  ja suunnistimme seuraavalle asunnolle Google Mapsin reittipalvelun avulla, löysimme hyvin perille pienen kiertotien kautta. Aunto "Mantra del Sur" oli kaksio 660€ 9 yötä, kuin luola-asumus sisäpiha pation reunalla. Asuntoon kuului aurinkoterassi uima-altaineen ylätasanteella kolmannessa kerroksessa ja pieni brittityyppinen klubibaari. Kun olin tavannut asunnon isännöitsijän, ja majoittunut, saattelin A:n takaisin linja-autoasemalle, etukäteen olin tarkistanut että Titsa-bussilla pääsee Los Christianoksen bussitorilta lentokentälle, linja-autolippu maksetaan kuljettajalle, se on parista eurosta muutamaan euroon matkasta riippuen. A. soitteli puhelimella että oli päässyt lentokentälle, pienen viivästyksen jälkeen lento Helsinkiin sujui hyvin ja hänen poikansa tuli autolla vastaan lentokentälle ja sitten ajelivat kotiin.

Asuntoni Los Christianosissa oli kiva, se oli sisustettu viihtyisäksi. Naapureissa asui nuoria pareja, osalla taaperoikäisiä lapsia mukanaan, osa itsekseen. Asunto oli tavallaan vastaava kuin Gigantesissa, paitsi parvetta vastasi sisäpihan patio ja aurinkoterassi. Merenrantanäkymiä varten piti kävellä kilomertin verran rannan suuntaa. Samassa korttelissa kuin apartemento oli kaksi pientä markettia joista voi ostaa päivittäistavaroita, juomavettä, viinejä ja ruokia, ja allasbaarin lisäksi oli kaksi ravintolaa, ei niissä tullut käytyä. Ja allasbaariin petyin, kerran tilasin sangriakupin ja se oli pahaa ja se jäi siihen.

kansallispuiston maisemissa ihmeellisiä kivimuodostelmia.


Teneriffan alkuperäiskansan kulttuurin muistomerkki.

Tähtisade retkellä, ja typerän näköinen hiuspanta.

Los Christianosin maisemia meren rannalta.

Joka aamu heräsin 7:ltä aamulla. laitoin kevyen aamiaisen: voileivän ja kahvia, ja lähdin kävelemään rannalle. Rantakatua jatkuu silmänkantamattomiin ja voit kävellä vaikka koko Teneriffan saaren ympäri. Kävelin joka päivä 15 000 -24 000 askelta. Alkuun käytin askelmittarina älyfitneskelloa, mutta unohdin laatauspiuhan ottaa mukaan, mutta myös puhelimessa toimii askelmittaus ja käytin sitä. Rantakadulla on lukuisia kahviloita, ravintoloita ja shoppeja joihin voi poiketa. Ostin vielä uudet sandaalit, uudenmallisen pitsi-tylli-mekon  ja ison ranta-lakanan.

Iltapäivällä palattuani rantakävelyltä menin aurikoterassille loikomaan auringossa seuranani multilingual -tyyppisiä (he puhuivat keskenään vuorotellen kaikkia eurooppalaisia kieliä) kanssaturisteja. Joitain suomalaisiakin ja virolaisia tapasin ohimennen. On vielä pandemia-aika ja meitä kehotettiin pysymään omissa huonekunnissa, eli jos tuli yksin pysyttelee itsekseen tai jos on tullut ryhmänä pysyttelee oman ryhmänsä mukana. Liikkeellä on vielä COVID-inektiota, INFLUENSSAA, APINAROKKOA ja vieläpä kamalaa MARBOURG-virusta. Niin ja kaikenlaisia vatsatauteja. Sain NORO-virustartunnan rantakadulta jonne oli yhtenä aamuna ilmaantunut lukuisia okennuksia ja yhden yön oksensin sisältäni ihmeellistä läpinäkyvää sitkeää limaa kuin Portugalin sotalaivaa. Se meni nopeasti ohi, pientä kuumeilua, lihas- ja nivelkipuja, väsymystä ja oksentelua. 

Kävin pari kertaa Ruotsalaisessa kirkossa kahvilla. Kerran siellä tarjottiin laskiaispullaa ja juttuseuraa suomeksi. Jos olisi ollut pitempään paikkakunnalla, olisi voinut osallistua kirkolla vapaaehtoispalveluun ruokapalkalla. Kirkkoa ei ole merkattu kartan reittipalveluun terrorismiuhkailujen vuoksi, sääli. Kirkko sijaitsee rantakadulla Los Christianosin rannan vasemmalla reunalla kaupungilta katsottuna. Iltaisin en käynyt ulkona, lukitsin apartometosini oven neljällä lukolla, lueskelin ajanvietteenä mukanani tuomia kirjoja ja katselin tabletista suoratoistoelokuvia.

Kun kotiinpaluuaika läheni, lentoyhtiö lähetti viestiä että voisi vaihtaa lennon toiseen ajankohtaa, koska Suomessa oli lakkouhkaa joka haittaisi lentokentän toimintaa. Mietin asiaa ja soitin kotiinkin että mitä mieltä mieheni on, ja päätin sitten jäädä vielä viikoksi Teneriffalle, eli kaikkiaan olin siellä reilut kolme viikkoa. Lentolipun vaihto maksoi 75€ ja piti etsiä loppuajaksi seuraava kortteeri. Mutta....

Koko Christianos vaikutti olevan täyteen buukattu, mutta Bookong.com:in sivulle tuli tarjouksi joista valitsin Hotelli Marquisin aamiaisella. Sitten huomasin että olin paniikissa tilannut kortteerin Puerto de la Cruzista ja oli yksi päivä majoitusten välissä. Majoitus päiväksi löytyi myös Cruzista rantahotelli Sun Holidays. Vielä kuljetus piti ratkaista ja kävelin  Christianosin linja-autotorille miettimään asiaa, Titsa-aikataulut ja reitit oli vähän sekavia. Kysyin torin laidalla olevasta kojusta kuljetuksesta ja sain tilattua taksin. 

Ajankuluna rannalla on kivipeikkojen rakentelua.

Puerto de la Cruzissa rannalla, virustaudit velvoittavat varovaisuuteen ihmissuhteissa.

31.1.24 Matkalaukkuineni odottelin kadun reunassa ja tilaamani taksi-auto saapui sovittuun aikaan. Kuljettajalla oli puhelimia kaksikin autossa, mutta niissä ei reittipalvelu toiminut jostain syystä ja minun piti avata oma puhelimeni ja siittä Googlemasin kartan palvelu, mutta se oli suomenkielellä, en osannut sitä muuttaa espanjankieliseksi. Jouduin roikkumaan takapenkillä istuinten selkänojalla josta kuljettaja sai katsoa kartasta minne suuntaan ajaa eli suuntima oli hakusessa, mutta määränpää löytyi kun oltiin kolme kertaa ajeltu ympyrää Puerto de la Cruzin keskustassa. Hinta oli 120€ joka oli etukäteen sovittu, korttimaksulla. 

Puutarha kävelyreitin varrella.

Kävelypolun varrella kukkii poinsettia.

Vuohia.

Välipalaa, suklaata ja tuoreita mansikoita.

Satam-altaiden muureilla turisteja aurinkokylvyssä, sukeltamassa ja uimassa.

Yhden yön majapaikkani oli oli yhden hengen huone rantahotellissa jotain 52€ korilla. Huone oli pieni mutta siisti ja siihen kuului parveke josta avautui näköalaa vanhojen talojen katoille. Hotellin lähistöllä oli runsaasi ravintoloita ja kahviloita. Illalla etsin ruokapaikkaa mutta kaikki ravintolat oli täynnä mutta löysin vähän syrjemmältä Perulaisen ravintolan jossa oli tilaa ja menin sinne ulkoterassille. Tilasin kala-annoksen mutta se oli kuivaksi kärvennetty, jälkiruoka oli hyvää. Cruzissa lounas maksaa n. 30€, päivällinen aina 50€. 

Rantamaisemaa, syrjäismpi hiekkaranta.

Aamulla heräsin kummalliseen meteliin hotellin lähikadulla. Menin pikku kahvilaan aamukahville 1.50€ ja ihmettelin. Sitten puhelimeeni tuli viestiä että 2.sisarukseni oli sairaalaan Tampereella leikkaukseen päässyt. Ei ollut mitään vakavampaa mutta hän nyt on aina ollut ihmeellinen ohjailija, luulisin että se kahvilan metelöinti johtui sisaruksestani. 

Raahasin ison matkalaukkuni seuraavaan hotelliin oli muutama sata metriä. Hotelli Marquisa on Teneriffan vanhin hotelli vanhan kaupungin historiallisessa kupeessa. Sain huoneen kuudeksi päiväksi tarjoushintaan 330€ ja siihen sisältyi aamiainen. Huone sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa, se oli tilava kahden hengen huone. ison vuoteen toisella reunalla tuntui savunhajua, mutta nukuin toisella reunalla. Kylpyhuoneessa oli amme joka toimi suihkualtaana.  Hissi oli, ja katolla aurinkoterassi. Käytössä oli myös ensimmäisen kerroksen aula ja terassi josta voi katsella kävelykadulle ohikulkevia ihmisiä. 

Olin mielissäni yllättävästä lisäviikosta Teneriffalla. Aamulla heräsin taas joka päivä seitsemältä ja kävin syömässä aamiaisen. Kävin kävelylenkillä rantakadulla, välillä jäin rannalle ottamaan aurinkoa, kokeilin pariin kertaan hotellin aurinkoterassia josta oli hyvät näköalat merelle ja vanhan kaupungin yli. Lähellä sijaitsee vanha kirkko jonka kellotornista soitettiin kelloilla aikamerkkiä puolen tunnin välein. 

Marquisa Hotelli Puerto Cruzissa.

Marquisa-hoyellin 1.kerroksen terassiaula.

Rantapuiston kukkia.

Aloe-kasvi viihtyy kuumassa ilmanalassa.

Sää suosi Teneriffan viikkoa. Osallistuin yhdelle retkelle Teiden ja Mascan maisemiin, Retkeen sisältyi bussissa istumista ja pääsimme katselemaan kansallispuistojen ihmeellisiä  tuliperäisiä kalliomuodostelmia ja kummallista kasvistoa. Näimme myös osia 300:n tulivuoren saaren alkuperäisväestön kulttuurista. Museossakäynti arkeologisessa oli suunnitelmissa, mutta museot pysyivät kiinni jostain syystä. Kaupasta ostin huoneeseen juomavettä viiden litran astiassa ja ihania espanjalaisia tuoreita mansikoita ja manteleita ja keksejä. Söin joka toinen päivä ravintolaruuan illalla, joka toinen päivä tyydyin mineraaliveteen ja viinikupilliseen, Ja suklaalevyyn ja jäätelöön. Laihduin 72kilosta 69 kg. 

Marquisa-hotellin kattoterassilta merelle päin.

Kattoterassilta Puerto Cruzin Vanhaan kaupunkiin.

Puerto Cruzin saarelaisten viimeinen leposija.

Hautausmaalla oli tuotu runsaasti tuoreita kukkasia.

Paluumatkaan lähestyessä oli taas kuljetusongelma, miten päästä lentokentälle. Kyselin ihmisiltä ja minulle neuvottiin lähistöllä sijaitseva matkatoimisto jossa tilasin sitten taksi auton, se piti vain maksaa etukäteen kortilla. Taksi ilmaantui sovittuna aikana, vei lentokentälle asiallisesti. Lento lähti aikataulussa niin kuin pitikin ja oli jopa perillä 20 ennen aikojaan. Kotiin pääsin kun rakas tuli autolla vastaan lentokentälle.

Koti-ikkunassa lumitähtiä.

Kotona sitten oli heti ongelmaa pankkiasioissa, joku nettihakkeri oli onnistunut menemään S-korttitililleni ja oli siellä S-pankissa huijannut 5000€lainan noin vain.  Sitten tuli ilmoitus puhelimeen sähkoviestiin että tilillä on laitonta toimintaa ja tili on suljettu. Ja sitten tulee Omapostiin karhua otetusta lainasta. Huijari aiheutti toimillaan lomani pilaantumisen  koska aiheutti kammottavia sanktioita, rankaisutoimia, herjaushuutoja ja pilkantekoa. Ei niitä meteleitä siskokseni aiheuttanutkaan vaan S-pankki huijareineen. 

S-pankkikortti on minulla ollut monta vuotta päivittäisostoskorttina, käteiskorttina. Minulla ei ole riittävästi tuloja, että S-pankki olisi myöntänyt edes luotollista Visa-korttia mutta nyt myönsivät huijarille 5000€ lainan jota olisi heti pitänyt alkaa maksamaan takaisin. Menin heti kun matkasta tokenin lähimpään S-pankin konttoriin jossa selvitettiin asiaa. Tietokoneesta näki että että laina oli otettu I-Phone -puhelimesta, ei omasta laitteestani. Ja rahaa oli mennyt huijarille 1000€ . Sitten piti tehdä rikosilmoitus poliisille, kotikaupungissani Porvoossa voi rikosilmoituksia tehdä yhtenä päivänä viikossa. Pankkiin piti vielä tehdä asiasta REKLAMAATIO johon liitteenä tuli kopio RIKOSILMOITUKSESTA. Aika näyttää miten asiat järjestyvät. Pankilla ei ole vakuutusta nettihuijausten varalle. Onneksi suurin osa raha-asioistani on muissa pankeissa, sen olen oppinut vanhemmiltani. Ei vara venettä kaada.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten päädyimme käymään Turkissa tämmöisenä aikana.

Miniloma Hesassa