VÄRIÄ JA VALOA ATENEUMISSA, Impressionismin perintö

IMPRESSIONISMI: Impressionismi on romantiikan taidekäsitystä ja akateemista studiomaalausta vastustamaan Ranskassa 1860-luvulla syntynyt taidesuunta. Impressionismi hylkäsi romantiikan pyrkimyksen välittää taiteilijan tunteita ja nosti luonnon havainnon jälleen yhdeksi suureksi aiheeksi taiteessa. taidesuuntaus jonka ideana oli vangita vaikutelma eli impressio tietystä hetkestä ja jättää sommittelu ja yksityiskohdat toisarvoisiksi.
Pisarro maisema maalattuna paletille.


 

Ateneum ilmoitti uudesta näyttelystä näin syksyn synkeyden piristykseksi, VÄRIÄ JA VALOA, (linkki) impressionismin perintö. Avajaiset oli eilen torstaina Ateneumin ystävät ry:n jäsenenä lähdin mukaan avajaisjuhlaan. Pukeuduin uuteen tummanvihreään Halara-hameeseen ja pitsiseen vaaleaan paitapuseroon jotka yhdistin espanjalaisella punotulla vyöllä. Päästyäni Ateneumiin, havaitsin että avajaisyleisön vaatetuksen väri oli lähinnä ruskehtavaa ja nuoremmat olivat pukeutuneet farkkuihin. 






Ateneumissa on yläkerrassa Cafe Höier, jossa on pöytiin tarjoilu, alakerrassa on bistro jossa oli lämmin tunnelma ja  ranskalaista musiikkia viihdykkeenä. Valitsin alakerran ja hain itselleni Ateneumin  puolikuivaa talonviiniä tilkan, se maistui hyvältä kauniissa tulppaanin muotoisessa lasissa.
Ateneumin Bistrossa oli lämmin tunnelma.


Tuttuja oli paljon, ja ohimennen vaihdettiin kuulumisia.  Ateneumin professori Marja Sakari tervehti Ateneumin ystäviä ja näyttelyn avasi kansainvälisen impressionismin asiantuntija, professori emerita Anthea Callen. 
Valkoinen KUUTIO välitti yleisölle avajaispuheen.


Kuuntelin luentoa niin kuin muutkin istuen keskiaulan rappusilla, puhetta välitti valkoinen kuutio jonka viereen pääsin istumaan kaiteen reunalla. Kuulimme myös Kaari Ensamble lauluryhmän esityksen, kirkkaat äänet täyttivät virkistävästi koko Ateneumia. Oli myös mahdollisuus kuulla esitelmä näyttelyn aiheesta auditoriossa ja netissä on hyvä selvitys aiheesta.
Kaari Ensambe




Näyttely Väria ja Valoa oli mielestäni vahan valju, mutta runsaasta ripustuksesta löytyi ennen näkemättömiä upeuksia sekä myös mielenkiintoisia elokuvia ja palaan vielä uudelleen niitten äärelle. Huomioni kiinnittyi ensi katsomalla Camille Pisarron kirkkaan värisiin maisemiin, FIncin mustaliiduilla piirtäniin maisemiin ja Monetin rauhallisia hetkiä kuvaaviin tauluihin, Olipa seinällä myös Renoir ja Tyko Sallisen Mirri oli päässyt virnuilemaan vähän parempaan seuraan. Käykääpä tutustumassa Impressionismiin.

Tyko Sallisen Mirri virnuili itseään paremmassa seurassa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten päädyimme käymään Turkissa tämmöisenä aikana.

Miniloma Hesassa

Teneriffalla auringonpaahteessa